Tiesitkö, että yli puoli miljoonaa suomalaista käyttää alkoholia yli riskirajojen? Perinteiset palvelut eivät tavoita kaikkia alkoholia haitallisesti käyttäviä, ja palveluihin hakeutumisen kynnys on usein korkea.

Suomessa arvioidaan olevan noin 560 000 alkoholin riskikäyttäjää, joilla on kohonnut pitkäaikaisten terveyshaittojen riski. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa riskirajana käytettiin kohtalaisen riskin rajaa, joka on miehillä 14 annosta ja naisilla 7 annosta viikossa.

39 prosenttia työssäkäyvistä miehistä ja 14 prosenttia naisista on alkoholin riskikäyttäjiä.

Alkoholi vaikuttaa myös työelämässä, sillä Työterveyslaitoksen teettämän selvityksen mukaan jopa 39 prosenttia työssäkäyvistä miehistä ja 14 prosenttia naisista on alkoholin riskikäyttäjiä. Suomessa työikäisistä miehistä noin 8 prosenttia ja naisista 2 prosenttia on alkoholiriippuvaisia eli kärsii alkoholismista. Heistä noin 60 prosenttia on työelämässä.

Kansainvälisesti on arvioitu, että vain joka neljäs hoitoa tarvitseva alkoholin ongelmakäyttäjä tai alkoholiriippuvainen olisi tällä hetkellä hoidon piirissä. Syynä voi olla häpeä tilanteesta, pelko leimaantumisesta tai se, että ongelmaa ei tunnisteta. Lisäksi perinteiset palvelut eivät välttämättä sovellu kaikille eikä niitä ole kaikkialla saatavilla.

Uudenlaista apua verkossa

Tutkimus viittaa siihen, että verkkoterapian kaltaisilla digitaalisilla palveluilla voidaan auttaa erityisesti niitä, jotka ovat aiemmin jääneet hoidon ulkopuolelle. Digipalvelut tavoittavat tiettyjä asiakasryhmiä perinteistä hoitoa paremmin ja soveltuvat hyvin esimerkiksi korkeasti koulutetuille, työelämässä oleville ja ikääntyneille.

Verkon kautta tarjottava päihdekuntoutus vaikuttaa olevan tehokas tapa tukea asiakasta alkoholinkäytön muutoksessa. Myönteisten vaikutusten taustalla on samankaltaisia asioita kuin perinteisessä kasvokkain tapahtuvassa hoidossa. Myös asiakkaan ja ammattilaisen välinen hoitosuhde muodostuu vastaavalla tavalla kuin perinteisissä palveluissa.

Kun verkon kautta tarjottava hoito sisältää ammattilaisen tuen, asiakkaat sitoutuvat hoitoon paremmin ja myös hoidon vaikuttavuus kasvaa. Vaikuttavuus verkon kautta tehtävissä interventioissa näyttäisikin tutkimuksen perusteella vastaavan perinteisen hoidon vaikuttavuutta. Tutkimuksen mukaan verkkopohjaiset palvelut soveltuvatkin erityisesti alkoholin riskikäytön varhaiseen puuttumiseen.

Lue lisää

Tutustu palveluihimme

Varaa aika

Lähteet

Barak, A., Hen, L., Boniel-Nissim, M. & Shapira, N. (2008): A comprehensive review and a metaanalysis of the effectiveness of Internet based psychotherapeutic interventions. Journal of Technology in Human Services, 26 (2–4): 109–160.

Gainsbury, S. & Blaszczynski, A. (2011): A systematic review of Internet-based therapy for the treatment of addictions, Clinical Psychology Review, 31, 490–498.

Dallery, J., Jarvis, B., Marsch, L. & Xie, H. (2015): Mechanisms of change associated with technology-based interventions for substance use. Drug Alcohol Depend. 150, 14-23. doi: 10.1016/j.drugalcdep.2015.02.036.

Halme, JT., Seppä, K., Alho, H. ym. (2008): Hazardous drinking: prevalence and associations in the Finnish general population. Alcohol Clin Exp Res 32:1615–22.

Kauppinen, T., Mattila-Holappa, P., Perkiö-Mäkelä, M., Saalo, A., Toikkanen, J., Tuomivaara, S., Uuksulainen, S., Viluksela, M., Virtanen, S. (2013): Työ ja terveys Suomessa 2012 – Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Työterveyslaitos, Helsinki.

Kuhn, R., Saxena, S., Levav I., Saraceno, B. (2004): The treatment gap in mental health care. Bull World Health Organ. 2004 Nov;82(11):858–66. Epub 2004 Dec 14.

Lieberman, D. Z. & Huang, S. W. (2008): A technological approach to reaching a hidden population of problem drinkers. Psychiatric Services 59 (3), 297–303.

Muench, F., Weiss, B., Kuerbis, A., & Morgenstern, J. (2013): Developing a theory driven text messaging intervention for addiction care with user driven content. Psychology of Addictive Behaviors 27 (1), 315–321.

Murphy, L., Parnass, P., Mitchell, D., Hallett, R., Cayley, P., Seagram, S. (2009): Client satisfaction and outcome comparisons of online and face-to-face counselling methods. British Journal of Social Work, 39 (4): 627–640. 

Mäkelä, P.; Härkönen, J.; Lintonen, T.; Tigerstedt, C.; Warpenius, K. (2018): Näin Suomi juo — Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Postel, M.G., De Haan, H.A., Ter Huurne E.D., Becker E.S., De Jong C.A. (2010): Effectiveness of a web-based intervention for problem drinkers and reasons for dropout: randomized controlled trial. J Med Internet Res. 16; 12(4): e68.

Sundström, C., Gajecki, M., Johansson, M., Blankers, M., Sinadinovic, K., Stenlund-Gens, E. & Berman, A.H. (2016): Guided and Unguided Internet-Based Treatment for Problematic Alcohol Use - A Randomized Controlled Pilot Trial. PLoS One 11 (7), e0157817.

White, A., Kavanagh, D., Stallman, H., Klein, B., Kay-Lambkin, F., Proudfoot, J., Drennan, J., Connor, J., Baker, A., Hines, E., Young, R. (2010): Online alcohol interventions. A systematic review. J Med Internet Res 12: e62.